Kuntoarvio

Milloin rakennuksen kuntoarvio kannattaa tehdä?

• Taloyhtiö tarvitsee pohjan pitkän tähtäimen suunnitelmalle (PTS) ja hallituksen vuosittaiselle kunnossapitotarveselvitykselle.
• Edellisestä kuntoarviosta on kulunut 5–10 vuotta.
• Suunnitteilla on suurempi korjaus, esimerkiksi katto-, julkisivu- tai putkiremontti, ja halutaan tietää muut samaan aikaan tehtävät työt.
• Kiinteistön omistaja vaihtuu tai kiinteistölle haetaan rahoitusta.
• Rakennuksessa on havaittu yksittäisiä ongelmia, esimerkiksi vaurioitunut rakenneosa, ja halutaan kokonaiskuva rakennuksen yleisestä kunnosta ja korjaustarpeesta ennen jatkotutkimuksia.

Mitä rakennuksen kuntoarvio sisältää?

1. Lähtötiedot: piirustuksia ja muita saatavilla olevia lähtötietoja käytetään raportin laadinnan pohjana. Raportissa esitetään pohjapiirustukset ja tarvittaessa julkisivupiirustukset.
2. Paikan päällä tehtävä tarkastus: perustukset ja salaojat, julkisivut, ikkunat ja ovet, vesikatto ja ullakko, kulkutilalliset ylä- ja alapohjat, parvekkeet, yleiset tilat sekä sovitusti otantana huoneistot ja märät tilat.
3. Mittaukset tarvittaessa: pintakosteusmittaus, lämpökuvaus sekä paikalliset, pistokoeluontoiset rakennekosteusmittaukset.
4. Raportti: havainnot valokuvineen, rakennusosien tekninen käyttöikä ja kuntoluokat (rakenteen rasitusluokka, kuntoluokka ja aikaikkuna, jolloin toimenpiteisiin on aiheellista varautua) sekä korjaus- ja jatkotutkimusehdotukset.
5. PTS-ehdotus: korjaukset aikataulutettuna ja hinnoiteltuna 10 vuodeksi.
6. Esittely hallitukselle tai yhtiökokoukselle pyydettäessä.

Kuntoarviossa noudatetaan Rakennustiedon ohjeita: RT 103003 (asuinkiinteistöt), RT 103097 (toimitilakiinteistöt), RT 103098 (kuntoluokan määräytyminen) sekä kiinteistön keskimääräisiä teknisiä käyttöikiä koskevat ohjeet RT 103765 (rakennustekniikka) ja RT 103766 (talotekniikka).