Sisäilman laatu vaikuttaa suoraan ihmisten hyvinvointiin, terveyteen ja työtehoon. Huono sisäilma voi aiheuttaa monenlaisia oireita, kuten hengitystieongelmia, päänsärkyä ja väsymystä, ja pitkittyessään se voi altistaa vakavammillekin terveysongelmille. Tästä syystä sisäilmatutkimus on tärkeä suorittaa, kun epäillään sisäilmaongelmia tai halutaan varmistaa rakennuksen terveellisyys.
Milloin sisäilmatutkimus on tarpeen?
Sisäilmatutkimus voi olla tarpeen useissa eri tilanteissa, esimerkiksi:
- Epäselvät terveysoireet
Jos rakennuksen käyttäjillä, esimerkiksi asukkailla tai työntekijöillä, ilmenee toistuvasti oireita, kuten hengitystievaikeuksia, silmien ärsytystä, päänsärkyä tai kroonista väsymystä, voi sisäilman laatu olla syyllinen. Oireet voivat pahentua rakennuksessa oleskellessa ja helpottaa poissa ollessa, mikä viittaa siihen, että rakennuksen sisäilma on tutkittava. - Kosteus- tai homevaurioepäilyt
Kosteusvaurioissa tai homevaurioepäilyssä sisäilmatutkimus on välttämätön. Kosteusvauriot voivat olla piileviä, ja homekasvusto voi aiheuttaa vakavia terveysriskejä, kuten allergioita ja astmaa. Homeen ja muiden epäpuhtauksien havaitseminen vaatii asiantuntevaa tutkimusta, jotta niiden esiintyminen voidaan varmistaa ja ne voidaan poistaa. - Uusien tai remontoitujen tilojen käyttöönotto
Rakennus- ja remontointimateriaalit voivat vapauttaa sisäilmaan haitallisia yhdisteitä, kuten VOC-yhdisteitä (haihtuvia orgaanisia yhdisteitä). Sisäilmatutkimus on suositeltavaa, kun uusia tiloja otetaan käyttöön tai olemassa olevia tiloja on remontoitu, jotta varmistetaan, että ilmassa ei ole haitallisia päästöjä. - Vanhojen rakennusten kuntotutkimus
Vanhoissa rakennuksissa sisäilman laatu voi heikentyä ajan myötä, erityisesti jos rakenteet ovat vaurioituneet tai jos ilmanvaihto on riittämätön. Sisäilmatutkimus voi auttaa tunnistamaan mahdolliset riskit ja varmistamaan, että rakennus on turvallinen asukkaille ja käyttäjille.
Mitä sisäilmatutkimus sisältää?
Sisäilmatutkimus on monivaiheinen prosessi, joka räätälöidään usein rakennuksen tyypin, iän ja käyttöolosuhteiden mukaan. Tyypillinen sisäilmatutkimus sisältää seuraavat vaiheet:
- Alkukartoitus ja kyselyt
Ensimmäinen askel on selvittää ongelman taustat. Tämä voi sisältää käyttäjäkyselyitä, joissa kartoitetaan oireiden ilmenemistä, mahdollisia kosteusvaurioita tai remonttihistoriaa. Tämän perusteella saadaan käsitys siitä, missä mahdolliset ongelmat saattavat piillä ja mitä osa-alueita on syytä tutkia tarkemmin. - Rakenteiden ja ilmanvaihdon tarkastus
Sisäilmatutkija tarkistaa rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän toimivuuden sekä rakenteiden kunnon. Kosteusvauriot, homekasvustot tai muut vauriot voidaan havaita usein tässä vaiheessa, joko näkyvissä olevina ongelmina tai rakenteisiin piiloutuneina vaurioina. - Mittaukset ja näytteenotto
Sisäilmasta ja rakenteista voidaan ottaa erilaisia näytteitä, jotka analysoidaan laboratoriossa. Yleisesti tutkittavia asioita ovat mm. kosteus ja lämpötila, ilman ja pintojen homepitoisuudet, haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) ja hiilidioksidi ja hiukkaspitoisuudet. - Tulosten analysointi ja raportointi
Kun kaikki mittaukset on suoritettu, tulokset analysoidaan ja koostetaan kattavaksi raportiksi. Tämä raportti sisältää tiedot mahdollisista epäpuhtauksista, kosteus- tai homevaurioista sekä ilmanvaihtoon liittyvistä ongelmista. Raportti antaa myös suosituksia tarvittavista korjaustoimenpiteistä. - Korjaussuunnittelu ja seuranta
Jos tutkimuksessa havaitaan ongelmia, voidaan laatia korjaussuunnitelma niiden ratkaisemiseksi. Tämän jälkeen voidaan tehdä seurantamittauksia, joilla varmistetaan, että ongelmat on korjattu ja sisäilma on jälleen turvallinen.
